Myönnetyistä hankkeista

Yhteenveto myönnetyistä hankkeista

07.03.2010

 

LAG:n ja FLAG:n synergiaa Aktion Österbottenissa

 

Aktion Österbottenin maaseutukehityksen ohjelma koostuu kolmesta osa-alueesta; Leader, Pohjanmaan rannikon toimintaryhmä KAG ja Byar (suom. kylät). Toimimme paikallisena toimintaryhmänä (LAG), kalastuksen paikallisena toimintaryhmänä (FLAG) sekä ruotsinkielisen Pohjanmaan kylien kattojärjestönä. Pyrimme jatkuvasti luomaan synergiaa näiden kolmen tukipilarimme kesken, jotta olisimme yhdessä maaseudun kehittämistyön vahva toimija.

 

Huhtikuun kahden viimeisen viikon aikana Aktion Österbottenissa oli täysi kuhina, sillä sekä LAG:ssa että KAG:ssa kävi kansainvälisiä ja kansallisia vierailijoita. Allekirjoittanut otti vastaan ryhmän LAG Södra Fjällen -nimisestä paikallisesta toimintaryhmästä Ruotsista viikon kestäneelle vierailulle maanantaina 16. huhtikuuta, ja Mikael Nygård toimi Pohjanmaan yhteistoimintatapaamisen isäntänä 17.–18. huhtikuuta. Tähän yhteistoimintatapaamiseen osallistui myös maa- ja metsätalousministeriön, Suomen kaikkien kalastuksen toimintaryhmien, Ruotsin FOG Tornedalenin edustajia sekä Euroopan Unionin edustajia FARNET:sta ja ELARD:sta. Pohjanmaan rannikon toimintaryhmä sai myös seuraavalla viikolla, 25.–26.4. vierailijoita kahdelta ruotsalaiselta kalastusalueelta: Biosfärkontoret – Biosfärområde Vänerskärgården med Kinnekulle ja Vattenvårdsförbundet Vättern.

 

LAG Södra Fjällenin vierailu oli suunniteltu jo syksystä 2011, jolloin kyseinen LAG-ryhmä otti yhteyttä LAG Aktion Österbottenin Anna Pensariin ja tiedusteli alustavan yhteistoimintatapaamisen ja opintokäynnin mahdolisuutta. Tapaaminen käynnistyi maanantai-iltana tervetulopäivällisillä ja Aktion Österbottenin monipuolisen toiminnan esittelyllä. Aktion Österbottenin hallituksen puheenjohtaja Mats Brandt, toiminnanjohtaja Mathias Högbacka ja kansainvälinen koordinaattori Anna Pensar toivottivat vieraat tervetulleiksi. LAG Södra Fjällenin vierailijaryhmään kuuluivat Mikael du Bouzet, Stefan Ericsson, Lars-Erik Gråbergs, Sven-Erik Halvarsson-Lill, Jan Larsson, Lena Olsson ja Lilian Olsson.

 

Viikon kestäneellä vierailulla kävimme Aktion Österbottenin pohjois- ja eteläosissa. Vierailimme Oravaisten taistelutantereen Furiirin puustellissa kuulemassa maatalousrahaston rahoittamien projektien avulla siellä toteutetusta kehitystyöstä sekä vuosien 1808-09 Suomen sodasta ja viimeisestä ratkaisevasta taistelusta, jossa Ruotsi menetti Suomen Venäjälle. Oppaanamme toimi Leader-neuvoja Britt-Marie Norrgård. Jatkoimme matkaa pohjoiseen, Uuteenkaarlepyyhyn, tutustumaan Juthbacka kulttuurikeskukseen ja sieltä edelleen Pietarsaareen ja kulttuurikahvila After Eightiin ja Aspegrenin historialliseen puutarhaan. Suupohjan rannikolla vietimme päivän kasvihuoneviljelmillä Närpiön tomaattikunnassa sekä historiallisesti mielenkiintoisessa idyllisessä Kristiinankaupungin puutalokaupungissa. Kävimme Martin ja Marianne Westerbergin kurkkuviljelmällä sekä Jan ja Johanna Smithin tomaattiviljelmällä Närpiön Yttermarkissa. Kristiinankaupungissa meidät otti vastaan Ulf Grindgärds ja Kristiinankaupungin Matkailu. Helena Kari, apunaan Aktion Österbottenin Leader-neuvoja Åsa Blomstedt, esittelivät meille opaskierroksella kaupunkia.

 

Tiistaina käytimme tilaisuuden hyväksemme ja järjestimme yhteistä ohjelmaa kalatalouden yhteistoimintatapaamisen kanssa synergian luomiseksi kalatalousohjelman ja Leader-ohjelman kesken. Ohjelmassa oli mm. vierailu Merenkurkun luontokeskus Terranovaan, Fjärdskärin kalasatamaan, Lindemanin verkkotehtaalle, Saltkaret-näkötorniin Björkön Svedjehamniin, UNESCOn maailmanperintöalueen sydämeen. Monia kiintoisia keskusteluja syntyi päivän kuluessa niin linja-automatkoilla kuin lounaalla ja päivälliselläkin, jonka isäntänä toimi Pohjanmaan liitto. LAG Södra Fjällenin viimeinen vierailupäivä omistettiin kylä- ja nuorisotoiminnalle, jossa kyläasiamies Jesper Wikström ja Svenska Österbottens Ungdomsförbundin (SÖU) Helena Höglund-Rusk selvittivät niihin liittyvää toimintaa. Päivän kuluessa syntyi monia kiintoisia keskusteluja Aktion Österbottenin ja Södra Fjällenin mahdollisista yhteistyöalueista. Totesimme, että meillä on paljon yhteistä mutta myös monia eroavaisuuksia, joissa voimme oppia toisiltamme. Minulla on suuret odotukset pitkän ja hedelmällisen yhteistyön aikaansaamisesta monissa hyvissä kansainvälisissä hankkeissa.

 

Anna Pensar
Kansainvälisyys koordinaattori
anna@aktion.fi
Aktion Österbotten

 

 

Kalanjalostajat uskovat tulevaisuuteen Västerbottenissa

 

Vietin suurimman osan lomaa vanhassa uskollisessa saaristoristeilijässä, joka vei minut turvallisesti Merenkurkun yli Korkealle Rannikolle, Skelleftehamniin ja Bjuröklubbiin. Paluumatkalla ylitimme eteläisen Merenkurkun kohteenamme Tankarin majakka Kokkolan edustalla ja sen jälkeen Oxkangarin kotisatama Vöyrillä.
Sain näinä viikkoina tietooni mielenkiintoisia, innovatiivisisa kalanjalostajia, joihin päätin tutustua tarkemmin myöhemmin.

 

Halusin ehdottomasti vierailla ja haastatella Västerbottenissa kahta yritystä eli Bredvikens fisk Obbolassa ja Kvarken Fisk Ab Rovögernin kalasatamassa Täfteån edustalla. Sanottu ja tehty, varasin tapaamisajat ja liput ja lähdin tällä kertaa matkaan vähän isommalla aluksella eli RG Linella. Tavoitteena on kerätä inspiraatiota ja löytää kehitysmahdollisuuksia, joita voisin hyödyntää työssäni.

 

Perillä kohtasin optimismia ja uskoa tulevaisuuteen, yrittäjiä jotka ovat sitoutuneita toimintaan, innostusta joka helposti tarttuu. Yrittäjät ovat äskettäin panostaneet voimakkaasti ja kehittäneet perinteistä kalastusta jalostuksen, myynnin ja vierailumatkailun suuntaan, ja he ovat itse yllättyneitä toimintansa jo tähän mennessä herättämästä kiinnostuksesta.

 

Vierailin ensin Bredvikens fisk -nimisessä yrityksessä. Se avasi ovet nykyisessä muodossaan 1.6.2012 pääasiallisina toimijoinaan kalastaja Nils-Erik Sjöström yhdessä Stina-vaimonsa kanssa. He pitävät kalakauppaa Ume-joen suussa Byvikenin suojellun kalasataman punaisten kalastusaittojen katveessa. Nils-Erik kalastaa etupäässä push-up rysillä ja verkoilla, sekä siikaa että lohta. Nils-Erikillä on niistä myönteisiä kokemuksia. Kalastusta olisi ollut hyvin vaikea jatkaa ilman push-up rysiä. Hän käyttää kalastuksen yhteydessä myös hyljekarkottimia ja väittää niiden toimivan. Stina Sjöström työskentelee valmistuskeittiössä ja kalakaupassa. Pariskunta on yllättynyt tuotteidensa herättämästä suuresta kiinnostuksesta.

 

Vastapyydetty kala myydään vanhan Suolaamon yhteydessä, ja kalajalosteet valmistetaan keittiössä. Kylmätiskissä on tuoretta kalaa, silakka- ja siikasäilykkeitä, savustettua & graavattua kalaa ja erilaisia kastikkeita. Kalatuotteiden lisäksi kaupassa myydään wrappeja ja kylmiä kalalautasia, jotka voidaan kesällä nauttia laiturilla tai ottaa mukaan veneeseen tai läheiselle uimarannalle. Kaupassa myydään myös kylmiä juomia, kahvia ja jäätelöä.

 

Suolaamon kalakärrystä myydään kalaa ja jalostustuotteita Uumajassa ja sen lähiseudulla mutta myös paikallisilla markkinoilla, esim. Uumajassa Bondens Marknadilla, joka järjestetään useina lauantaipäivinä. Lisäksi alueen joulumarkkinat on merkitty kalenteriin. Seuraavana vierailukohteena oli vuorossa Kvarken Fisk Ab. Uusi yritys – uudet tilat kalan vastaanottoon, jalostukseen ja myyntiin. Laitos sijaitsee Rovögernin kauniissa kalasatamassa n. 13 km:n päässä Täfteåsta. Yritys on erikoistunut paikallisiin kalatuotteisiin, joita myydään suoraan kuluttajille tai ulkoilmakahvilassa; lisäksi yritys tekee logistiikkayhteistyötä Norums fiskin kanssa. Pihamyymälässä myydään jalostettua ja tuoretta kalaa, esim. siikaa, ahventa, haukea, silakkaa ja lohta sesongin mukaan. Kalaa pyydetään pienimuotoisesti verkoilla ja rysillä Merenkurkun pohjoisosissa, joista saalis tuodaan suoraan omalle laiturille Rovögerniin.

 

Yritys panostaa myös venematkailijoihin tarjoamalla mahdollisuuden veneen tankkaamiseen. Pitkämatkalaisille on tarjolla myös sähkö, vesi ja poijut. Yritys on jäsenenä Närfiskatissa, joka on kalatalousalan hanke tiedottamisen parantamiseksi kuluttajille. Yrityksen tulisieluja ovat Gunnar Asplund, Torsten Brännström ja Camilla Henriksson, jotka kaikki toimivat yrityksessä aktiivisesti. Lisäksi yritykseen rekrytoidaan henkilökuntaa huippusesongin ajaksi.

 

Opintokäynnin tarkoituksena oli saada inspiraatiota sekä verkostoitua ja hakea yhteistyökumppaneita mahdollisiin valtakunnan rajat ylittäviin hankkeisiin. Vierailusta jäi ennen kaikkea vaikutelma uusista myönteisistä pyrkimyksistä, joissa toimijat tunnistavat ja tarttuvat kehitysmahdollisuuksiin ja lähtevät lähiruoka-aallon mukaan. Myös Pohjanmaalla voisi olla mahdollisuuksia samankaltaisiin panostuksiin kuin mitä Västerbottenissa on tehty. Pohjanmaan rannikon paristakymmenestä kalastussatamasta useilla on potentiaalia kehittää erilaista kalastukseen liittyvää oheistoimintaa. Rannikon kalastusryhmän ohjelmasta voi hakea kehitysrahaa toimintaan, jonka voidaan osoittaa olevan kytköksissä ammattikalastukseen yleisellä tasolla.

 

 

Mikael Nygård
Pohjanmaan rannikon toimintaryhmä/ KAG

 

Kansallisten kalastusryhmien tapaaminen yhdessä FOG Tornedalenin kanssa

 

Pohjanmaan rannikon kalastusryhmä toimi säännöllisesti järjestettävän kansallisen kalastusryhmätapaamisen isäntänä tällä kertaa. Tapaaminen pidettiin Vaasassa 17.–18.4.2012.

 

Kansallisten kalastusryhmien tapaamiset tarjoavat tilaisuuden tiedon ja kokemusten vaihtoon. Ruotsin FOG Tornedalen -kalastusryhmä oli kutsuttu tilaisuuteen jatkona Norrbottenin Seskarössä vuoden 2011 lopulla järjestetylle yhteistoimintatapaamiselle. Näiden tapaamisten tavoitteena on yhteistyön lisääminen ja muiden ryhmien toiminnan ja todellisuuden ymmärtäminen. Sekä Suomen että Ruotsin puolella on yhteinen tahtotila ratkaisujen hakemiseen elinkeinoa myönteisesti kehittävän hanketoiminnan avulla. Yhteistoimintatapaamisen asialistalla oli hanke-esittelyjä ja työpajoja, joissa keskusteltiin mm. yhteisistä, alan nuorille suunnatuista konsepteista sekä tuotekehityksestä. (tarkemmin englanninkielisessä raportissa)


 

Kalataloushankkeiden toimintaa Pohjanmaalla

 

Kalataloudessa on Pohjanmaalla käynnissä tiivistä kehitystyötä. Siitä ei paljon välttämättä näy ulospäin, koska tiedotusvälineet keskittyvät kalastusasioiden raportoinnissa hylkeiden ja merimetsojen ammattikalastukselle aiheuttamiin ongelmiin ja vahinkoihin tai sitten iänikuiseen lohikysymykseen. Valopilkut ja menestystarinat, esim. kalannahkojen parkitseminen Pohjanmaalla tai särkikalakantojen kalastus ja lahnatuotteiden valmistus, välähtävät joskus.

 

Paradoksaalista kalataloudessa on, että kuluttajat haluavat syödä kalaa, kalanjalostusteollisuudella ja kalakaupalla menee hyvin, mutta suurin osa perustuu viljeltyyn kalaan, useimmiten tuontikalaan. Vain 7 % kalankulutuksestamme on peräisin ammattikalastajien pyydystämästä luonnonkalasta. Olemme tässä tilanteessa, koska poliitikot suhtautuvat lähes täysin välinpitämättömästi ammattikalastuksen toimintaedellytyksiin. He haluavat mieluummin panostaa luonnonsuojeluun ja vapaa-ajan kalastukseen, sillä sieltä saa ääniä. Vastuutonta, voisi varmaankin ajatella. Suomi menettää valtiona suuria rahasummia, koska omaan maan luonnonresursseja ei hyödynnetä vaan sen sijaan turvaudutaan tuontikalaan. Ei todellakaan kovin järkevää ympäristön kannalta.

 

Kalataloudella on rakenneohjelma, jonka tavoitteena on tukea elinkeinon kehitystoimintaa. Toimenpiteitä tuetaan Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) varoilla sekä kansallisella ja yksityisellä rahoituksella. Kuluvalla ohjelmakaudella 2007-2013 kalataloudelle on tarjoutunut ensimmäisen kerran mahdollisuus elinkeinon kehittämisen tukemiseen rannikon toimintaryhmien kautta. Ne vastaavat paikallisia toimintaryhmiä eli Leader-ryhmiä. Pohjustus rannikon toimintaryhmän saamiseksi Pohjanmaalle alkoi jo vuonna 2004, ja marraskuussa 2007 maa- ja metsätalousministeriö nimitti Studiefrämjandet i Österbottenin (nykyisin Aktion Österbotten -yhdistys) yhdeksi Suomen kaikkiaan kahdeksasta rannikkotoimintaryhmästä (kalatalousryhmästä). Käytännön toiminta käynnistyi kesällä 2008.

 

Rannikkotoimintaryhmä on tukenut kalatalouden pienimuotoisia kehityshankkeita ja investointeja syksystä 2008 lähtien.Tähän päivään mennessä yhteensä 39 kehityshankkeelle on myönnetty tukea rannikkotoimintaryhmän kautta. Kalatalouden kehittämiseen on eri hankkeissa käytetty yhteensä lähes miljoona euroa.

 

Rannikkotoimintaryhmässä tehtiin heti aluksi strateginen linjanveto siitä, että hankkeiden pitäisi olla pienimuotoisia, jotta mahdollisimman monet toimijat voisivat osallistua kehittämistyöhön. Tavoite onnistui ja kalastuksen omien järjestöjen ja yritysten lisäksi eri kehityshankkeita ovat johtaneet mm. koulutusyksiköt, yritysmaailman kehitysyhtiöt, aikuiskoulutusyksiköt, kunnat, 4H-yhdistykset, kotiseutuyhdistykset ja säätiöt ym.

 

Rannikkotoimintaryhmän kautta tukirahoitusta saaneissa hankkeissa voidaan erottaa eri kehityslinjoja, jotka kaikki kuitenkin kuuluvat kalatalouden ohjelman Osaamisen kehittäminen ja kulttuuriperintö –toimenpidekokonaisuuteen. Yhtenä linjana on panostaminen vähemmän hyödynnettyjen kalalajien, esim. lahnan ja muiden särkikalojen sekä kalastuksen sivutuotteiden talteenottoon. Näistä voidaan mainita esim. Optiman koulutusyksikön hanke uusien tuotteiden kehittämiseksi suurkeittiöille, Novian ammattikorkeakoulun selvitys kalan perkuujätteistä ja kalastuksen sivusaaliista sekä Mustasaaren aikuisopiston hanke kalannahan käsittelyn kehittämisestä. Toisena linjana on panostaminen kalaan ruokana, jossa osittain tuetaan myös vähemmän hyödynnettyjen kalalajien talteenottoa. Tässä voidaan mainita esim. Dynamo yritystalon Rannikkokalastajan Sushi –hanke. Tiedottaminen, niin ulospäin kuin elinkeinon sisälläkin, on kolmas suuri linja. Siihen on sisältynyt hankkeita ammattikalastuksen strategiaohjelman laatimiseksi, seminaareja kalatalouden toimijoille, erilaisia opintomatkoja jne. Kalatalouden järjestöt ovat toimineet useimpien tämän linjan hankkeiden hallinnoijina. Samoin myös kalastustekniikan linjassa, jossa on esim. kehitetty kombirysää, katiskaa ammattikäyttöön, talvikalastusta ja nuotanvetoa sekä testattu verkkokalastuksessa ns. hylje-pingereitä. Toteutetuissa hankkeissa voidaan edelleen nähdä vielä yksi linja, nimittäin panostaminen nuoriin muutamassa 4H-yhdistysten hallinnoimassa hankkeessa.

 

Kalatalouden saama hyöty näkyy kaikkien toteutettujen kehityshankkeiden ja niiden kautta luotujen verkostojen synergiavaikutuksena. Elinkeinon puolelta on mielenkiintoista havaita kaikki ne ihmiset ja järjestöt, jotka nyt toimivat kalatalouden kehittämiseksi ilman että niillä on siihen päivittäistä kosketusta. Näemme tämän sitoutumisen äärimmäisen arvokkaana elinkeinon kannalta.

 

Hylje- ja merimetso-ongelmien kanssa kamppailevat ammattikalastajat eivät näe tuloksia kovinkaan voimakkaasti päivittäisessä toiminnassaan. Ajatuksena on kuitenkin, että rannikkotoimintaryhmän kautta tukirahoitusta saaneet hankkeet osaltaan edistävät sitä, että ammattikalastuksella on tulevaisuutta. Olen myös vakuuttunut siitä, että näihin hankkeisiin osallistuneet kalastajat ovat saaneet mukaansa jotain positiivista, joka voi konkretisoitua päivittäisessä toiminnassa tulevaisuudessa.

 

Maa- ja metsätalousministeriön viime vuonna teettämässä kalatalouden toimenpideohjelman 2007-2013 väliarviossa todetaan, että uusi kalatalousryhmien järjestelmä on arvokas. Niiden rooli kalatalouden alueellisessa kehittämisessä on tärkeä, ja sitä on vahvistettava ohjelmakauden loppuvaiheessa. EU:n tasolla nähdään kalatalouden kehittäminen paikallisten rannikkotoimintaryhmien kautta myönteisenä, ja esitys EU:n meri- ja kalatalouspolitiikan uudeksi rahastoksi 2014-2020 vahvistaisi tämäntyyppistä paikallisesti johdettua innovaatiota.

 

Nykyinen ohjelmakausi jatkuu vielä pari vuotta, joten hyville ideoille voi edelleen saada tukirahoitusta rannikkotoimintaryhmän kautta. Tulevan rakennetukikauden 2014-2020 uuden ohjelman laadintatyö on jo käynnistynyt.

 

Guy Svanbäck
toiminnanjohtaja
Österbottens fiskarförbund

 

Optifish hanke Kauppiaismessuilla Pietarsaaressa 20-21.11.2010

Julkkiskokki (tuttu Stömsöstä) Michael Björklund vangitsi yhteistyössä Optiman opettajien ja oppilaiden kanssa yleisön kiinnostuksen kokkaamalla kalaruokia Pietarsaaren Kauppiasmessuilla 20-21.11.2010.

 

Kävijöille tarjottiin muun muassa maistiaisia lahnatuotteista. Optiman kuntayhtymä on Optifish hankkeen omistaja. Hankkeen tavoite on kehittää uusia tuotteita vanhahtavista kalalajeista kuten lahnasta, särjestä ja hauesta.

 

Lotta Rahme seminaari kalannahan talteenotosta

Tiistaina marraskuun 23. päivänä 2010 Mustasaaren Aikuisinstuutissa lähti käyntiin hanke, jonka tavoite on lisätä tietoa kalannahan talteenotosta. Paikalle oli kutsuttu vierailijaluennoitsija Lotta Rahme, jolla on pieni nahkatehdas ateljeenein Sigtunassa Ruotsissa. Hänella on pitkä kokemus perinteisestä kalannahkakäsittelystä ilman kemikaaleja. Osaamisensa hän on saanut inuiteiltä, intiaaneilta, saamelaisilta ja ammattinahankäsitetlijöiltä. Hanke tulee tuotteistamaan kalannahkatuotteita. Hanke jatkuu 30.9.2011 asti ja se on saanut rahoituksensa Pohjanmaan rannikkon toimintaryhmältä (KAG).

 

Foodia Awards Hellströmin veljeksille

 

Veljekset Mats ja Ralf Hellström käsissään palkinto ja diplomi. Kuva: Jonas Harald
 

Elintarvikeklusteri Foodia palkitsi Pohjanmaan Suurmessujen yhteydessä Botniahallissa 23.-25. huhtikuuta yrittäjän, jolla on ollut suuri vaikutus Pohjanmaan elintarvikesektorille. Tämä ns. Foodia Award –palkinto, joka diplomin lisäksi muodostuu taiteilija Paula Blåfieldin keramiikkateos ”Leipäauringosta”, ojennettiin tänä vuonna kaskislaisille veljeksille Ralf and Mats Hellströmille.

 

Palkinnon perusteluissa mainitaan, että Hellströmin veljekset ovat toimineet silakanpyytäjinä jo 1970-luvulta lähtien ja perustivat Hellströms Fisk Ab:n vuonna 1977. Aluksi he kalastivat Ahvenanmaalta käsin, mutta muutettuaan parin vuoden kuluttua kotiin Kaskisille he loivat pohjan kalasatamalle, josta vähitellen kehittyi Suomen suurin ja nykyaikaisin. Kalastus on sittemmin johtanut panostuksiin maissa kalasatamassa, ja veljekset perustivat silakkasaaliiden käsittelyä varten Hellströmming Ab:n v. 1990 ja v. 2001 he osallistuivat kalanjalostusyhtiö Silva Seafood Ab:n perustamiseen. He ovat osallistuneet aktiivisesti myös Kaskisten kalasataman muun toiminnan kehittämiseen. Hellströmin veljekset ovat olleet edelläkävijöitä silakan merikalastuksen nykyaikaistamisessa Suomessa. He työllistävät yrityksissään parisenkymmentä työntekijää, ja monet silakanjalostusyritykset mm. Pohjanmaalla ovat riippuvaisia veljesten kalastustoiminnasta.

 

Kalaa Suurmessuilla

 

Kalatalousryhmä KAG, joka on Pohjanmaan elintarvikeklusteri Foodian yhteistyökumppani, osallistui Pohjanmaan Suurmessuille yhdessä muutaman kalastushankkeen kanssa. Näiden hankkeiden päämiehinä toimivat Kilens Understödsförening r.f. ja Kuntayhtymä Optima. Lisäksi lahnanjalostukseen erikoistunut Brama Seafood oli edustettuna elintarvikeklusterin yhteisellä osastolla. Muita osallistujia olivat Quarkenfood elintarvikehanke ja Pienimuotoinen lihanjalostus –hanke sekä tietenkin koordinaattorina Foodia elintarvikeklusteri.

 

Guy Svanbäck

 

Veljekset Mats ja Ralf Hellström käsissään palkinto ja diplomi. Kuva: Jonas Harald